Free shipping in Finland on orders over 50€ | We also ship to EU! See rates.
My bag 0

Muoti, vaatteet ja ilmastonmuutos

Puhutaan hieman vakavammasta aiheesta, nimittäin ilmastonmuutoksesta. Jokainen meistä on varmasti tietoinen siitä, että nykyisellään ihmisen elo ei ole kestävällä pohjalla. Muutoksia on tapahduttava, jotta tulevilla ja nykyisillä sukupolvilla olisi mahdollista elää turvallista elämää maapallolla.

Vaateteollisuus on maailman viiden saastuttavimman teollisuudenalan joukossa. Vaatteiden valmistukseen käytetään kymmeniä tuhansia litroja vettä, vaarallisia kemikaaleja ja paljon muita luonnon resursseja. (Ecocult, 2017, Ecowatch, 2015)

veden käyttö vaateteollisuudessa

Veden käyttö vaateteollisuudessa

Juomaveden puute ei ole enää pelkästään tulevaisuuden kauhuskenaario, vaan se on jo todellista useissa kehitysmaissa. Intiassa 163 miljoonaa ihmistä ovat vailla puhdasta vettä, ja yli 500 lasta kuolee alle viisivuotiaina saastuneeseen veteen joka päivä. Yli 20 prosenttia koko maan sairauksista on liitettävissä vaaralliseen juomaveteen. (India Water Org)

Maailmanlaajuisesti vuodessa tuotetaan noin 20 miljoonaa tonnia puuvillaa. Maailman puuvillatuotannon suurimmat valmistusmaat ovat Kiina, Intia, Pakistan, Yhdysvallat, Uzbekistan sekä Länsi-Afrikka (WWF). Suomessa ei kasvateta puuvillaa. Pellava ja hamppu ovat ainoat ilmastossamme pärjäävät kuidut, mutta niistä viljellään enimmäkseen öljypellavaa ja öljyhamppua.

Yhden farkkuparin valmistukseen tarvitaan jopa 10 000 litraa vettä ja yhteen puuvillasta valmistettuun t-paitaan 2 700 litraa vettä. Puuvillan viljelyssä käytettävät vaaralliset torjunta-aineet sairastuttavat viljelystyössä olevia ihmisiä ja pahimmillaan vievät jopa hengen, koska monissa maissa puuvillaa poimitaan pelloilta yhä käsin. Viljelyssä käytetyt torjunta-aineet haittaavat myös ekosysteemiä. Siksi on tärkeää valita orgaanisesta puuvillasta valmistettuja tuotteita aina, kun se on mahdollista. Orgaanisen puuvillan valmistuksessa ei käytetä vaarallisia hyönteismyrkkyjä ja sen viljelyyn käytetään huomattavasti vähemmän vettä. (The Logical Indian)

Useissa kehitysmaissa vaatteiden värjäysprosessiin käytetty vesi päästetään takaisin jokiin, meriin tai maaperään. Esimerkiksi Kiinassa vaateteollisuus tuottaa vuosittain lähes 9,5 miljardia litraa jätevettä. Paikalliset ihmiset kertovat, että kauden trendivärin voi nähdä seuraamalla jokien väritystä. (Ecowatch)

kasvihuonepäästöt

Vaateteollisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat

Vaatteiden valmistus aiheuttaa myös valtavan määrän kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi nahan valmistukseen tarvitaan karjaa, jonka metaanipäästöt yksistään ovat yksi maailman pahimpia ilmansaastuttajia. Nahka tuleekin usein eläintuotannon sivutuotteena, joka käyttää 20-30 prosenttia koko maailman vesivaroista. Karjankasvatus käyttää huomattavan osuuden maailman maaperästä, minkä vuoksi myös valtava osuus Amazonin sademetsistä on kaadettu. Tämä puolestaan on aiheuttanut eläinlajien massasukupuuton. (Cowspiracy)

Synteettisten materiaalien, kuten polyesterin, akryylin, nailonin ja muiden maaöljypohjaisten materiaalien valmistuksessa syntyy vaarallisia kemikaaleja ja kasvihuonepäästöjä ja niiden valmistukseen tarvitaan noin 11 miljardia litraa öljyä vuosittain. Synteettisten materiaalien valmistus on äärimmäisen epäekologista ja niiden maatuminen vie yli 200 vuotta.

Uusimpien tutkimusten mukaan synteettiset materiaalit ovat syypää vesistöihin levinneisiin mikromuoveihin. Pienen pieniä mikromuovihiukkasia irtoaa synteettisistä vaatteista, synteettisestä kosmetiikasta ja tietyistä hammastahnoista jokaisella pesukerralla, jolloin ne saastuttavat meren ekosysteemiä ja voivat päätyä myös meidän juomaveteen. Tutkijat ovat löytäneet kokonaisia kalalajeja, jotka ovat adaptoituneet käyttämään mikromuovia ravintonaan, jolloin ne voivat olla ihmiselle myrkyllistä ravintoa. Näistä syistä on tärkeää ensisijaisesti tuulettaa synteettisiä vaatteita ja pestä niitä mahdollisimman harvoin. (Forbes, 2015The Guardian, 2014Tekniikka & Talous, 2016)

jätevuoret

Vaatteiden kierrätys ja päätyminen jätteeksi trendien vaihtuessa

Nykyisen muotiteollisuuden kierto on nopea, eikä halpaketjujen vaatteita ole tehty kestämään. Ne valmistetaan kehnoista materiaaleista nopealla tahdilla ja äärimmäisen halvalla. Trendit vaihtuvat myös ennätyksellisen nopeasti, mikä puolestaan johtaa siihen, että ihmiset dumppaavat vaatteita roskiin ja kierrätykseen valtavia määriä. Suomessa määrä on jopa 13 kiloa vuodessa henkilöä kohden. (Helsingin Sanomat, 2016

Voisi ehkä kuvitella, että vaatteiden vieminen kierrätyslaatikkoon ratkaisee kaikki ongelmat - nehän menevät kuitenkin Afrikan maiden hyväksi. Vaatteita ei kuitenkaan lahjoiteta eteenpäin, vaan ne myydään. Länsimaalaisten vanhoja vaatteita on Afrikassa niin paljon, että niitä ei enää edes haluta. Lainaten Helsingin Sanomia, "Apujärjestöt kauppaavat ne yleensä eteenpäin yrityksille ja tukkumyyjille, jotka välittävät ne edelleen paikallisille toimijoille. Itä-Afrikassa vaatteita myydään kuluttajille suurilla toreilla." Tämä puolestaan syö paikallista taloutta ja vaatevalmistusta, sillä vanhoja vaatteita saa niin halvalla. Tästä syystä useat Afrikan maat suunnittelevat käytettyjen vaatteiden tuontikieltoa.

Toisaalta tekstiilien kierrätys työllistää myös paljon paikallisia ja edistää kiertotaloutta. Käytettyjen vatteiden mahdollisimman pitkäaikainen hyödytäminen, korjaaminen ja muokkaaminen on ympäristövaikutuksiltaan vähiten kuormittavaa.

Tämä on vain pintaraapaisu valtavan suureen aiheeseen, joten vinkkaammekin lopuksi teille aivan erinomaisesta muotialaan liittyvästä dokumentista!

The True Cost löytyy Netflixistä ja se on todella mielenkiintoisesti ja koskettavasti koottu tietopläjäys, joka päästää kuluttajan kurkkaamaan muotimaailman kulissien taakse. Suosittelemme lämpimästi!

Kirjasuosituksia:

Is Fashion Wearing out the World? - Lucy Siegle

Naked Fashion - Safia Minney

The Sustainable Fashion Handbook - Sandy Black

Eco Chic - Sandy Black



Older Post


Leave a comment

Please note, comments must be approved before they are published